Jäärata

jaarat1.jpg (26566 bytes)

 

Historiaa

Jäärata-ajo on lajina rallin ohella ehkä yksi pisimpään Suomessa ajetuista autokilpailumuodoista. Kilpailuja on ajettu jo vähintäänkin 50-luvulta lähtien. Vuosien varrella laji on kokenut osallistujamäärissä suurta suosiota, kuin myös lähes lopettamiseen johtanutta katoa. Katsojia jääratakilpailut ovat aina keränneet paljon, johtuen vauhdikkaista kilpailutilanteista ja nopeatempoisista lähdöistä. Etenkin 50-70 lukujen kilpailut keräsivät uteliaat kaupunkilaiset sankoin joukoin seuraamaan "suurten tähtien" kilvoittelua. Jäärata-ajoja on ajettu myös maaotteluhengessä Suomi vastaan Ruotsi, aina 90-luvun alkuun saakka. Monesti ruotsalaiset kuljettajat parempine autoineen korjasivat parhaat palkinnot suomalaisten nenien edestä. Jäärata-ajoa on ajettu myös SM-ratasarjan yhteydessä, eli talvella aloitettiin jäältä ja kesäksi siirryttiin asfaltille. Näin ratkaistiin rata-autoilun Suomenmestaruus vielä 80-luvulla.

 

Nykypäivä

Tänä päivänäkin laji elää ja voi varsin hyvin. 80- ja 90-lukujen taitteen lamavuosien vähäisistä kilpailijamääristä on selvitty ja lajin harrastajamäärä on ollut noususuhdanteista vuosi vuodelta. Mikä mielenkiintoisinta, lajia ei hallitse pelkästään vanhat konkarit, vaan mukaan tulleilla nuoremmankin polven kuljettajilla on oma vahva osuutensa kärkisijoituksissa. Nykyisin jäärata-ajoissa kilpaillaan lähes yksinomaan Suomenmestaruus osakilpailuissa, joita ajetaan joka vuosi 4 kpl. Kansallisia kilpailuja ei ole kuin 1 tai 2 vuodessa. Pohjois-Suomen kuljettajat ovatkin nousseet viimeisen kahden vuoden aikana yhä useammin palkintopalleille SM-kilpailuissa ja saaneet myös mitalejakin Suomenmestaruustasolla.

 

Kilpailuluokat

Kilpailuissa ajetaan useita luokkia. Luokat on määrätty lähinnä kuutiotilavuuden ja viritysasteen sekä vetotavan mukaan. Luokat on määrätty seuraavanlaisiksi: n-ryhmän alle 2000 kuutioiset 2-vetoiset autot. SS-, RC-, F- ja A-ryhmien alle 1600 kuutoiset 2-vetoiset autot. SS-, RC-, F- ja A-ryhmien kuutiotilavuudeltaan vapaat 2-vetoiset autot. Lisäksi vielä SS-, RC-, A- ja N-ryhmien kuutiotilavuudeltaan vapaat 4-vetoiset autot. Lisäksi kuutiotilavuuksiltaan vapailla 2-vetoisilla autoilla ajetaan oma erikoisliukuesteluokka, jossa renkaissa käytetään 11 mm läpipultattuja liukuesteitä. Myös 4-vetoiset autot ajavat omassa luokassaan samoilla erikoisliukuesteillä. Muut luokat kilpailevat (ainakin vielä talvella 2001) rallisäännön mukaan nastoitetuilla talvirenkailla.

 

Rata

Kilpailussa käytettävät radat sijaitsevat joko järven, joen tai meren jäällä. Jään tulee olla vahvuudeltaan ainakin 30 cm paksua panssarijäätä. Radassa tulee olla kurveja sekä oikealle, että vasemmalle. Kilparata on yleensä n. 1,5 km pitkä, leveydeltään pääsuoran tulee olla vähintään 30 m leveä ja ensimmäisen kaarteen 25 m leveä. Aika-ajoissa rataa kierretään 1 kierros/kilpailija, alkuerän kierrosmäärä on 3 kierrosta ja finaalin 10 kierrosta. Kilpailualueella sijaitsee varikko, lämmittelyrata sekä itse kilparata.

 

Autot

Kilpailuissa tapaa paljon näyttävän näköisiä autoja. Kaikissa muissa luokissa, kuin N-ryhmäläisissä rakentelu onkin todella vapaata. Suurimmalta osaltaan näiden vapaampien luokkien kalusto on vanhoihin automalleihin perustuvaa, mutta ovat kokeneet ennen kilpailukäyttöön ottoaan täydellisen muutoksen. Myös radalla kilpaillessaan nämä autot ovat erittäin näyttävän näköisiä ja nopeita. Pääsuoralla huippunopeudet nousevat tehokkaimmissa autoissa jo liki 200 km/h.

 

Tuomas Haipus

 

Jääradan kilpailukalenteri löytyy esimerkiksi AKK:n sivuilta.